Viime viikko oltiin siis albuquerquessa ja niinkun kerroin, mun perhe oli ihan paras ja ehittiin tehä sen viikon aikana vaikka mitä! Yhtenä päivänä mentiin sellaselle Tram way - reitille, niinku iso Gondoli-hissi joka vei meijät korkealle vuorten huipulle. Se oli juut auringonlaskun aika ,iiihan sairaan siistiä.
Käytiin keilaamassa ja kuumailmapallomuseossakin, joka oli sellane vähän Heurekan tapainen et siel sai tehä kaikkee jännää niiden pallojen kaa ja kokeilla kaikkea, just hauska. Mut hostveli oli siis maailman suurin kuumailmapallo-fani, se kyllä ties niistä kaiken nii meistäkin tuli ihan eksperttejä!
Albuquerquessa oli perjantaina show, joka oli eläintarhassa!! Kirahvien vieressä, jääkarhujen lähellä. Se oli huippusiistiä, väliajan aikana käytiin kattoo eläimiä, jääkarhut on kyllä oikeesti ihan valtavia. Ne leikki palloilla ja uiskenteli ja oli hassuja.
Shown, haastattelujen ja lavan purkamisen jälkeen meijät vietiin sellaselle talolle, jossa meillä oli ruhtinaalliset 2.5 h aikaa nukkua, ennen kun herättiin, klo 3 aamuyöllä, valmistautumaan Balloon Fiestaan!!!
Meijät kaikki oli siis järkätty auttamaan niitä kuumailmapalloilijoita, ja sinne piti siis mennä aikasinaikasin kun ne palloilijat tuli sinne aikasinaikasin.
Minä ja maggie autettiin sellasta miestä, joka oli pyörätuolissa, se osas kyllä ihan mielettömän kätevästi tehä kaikki jutut. Sillä oli sellanen erikoismuotoiltu kori, jossa se istui. Se oli kakspaikkainen nii sai kaverinkin mukaan!
Saatiin se taivaalle ja oli pari tuntia aikaa vaan katella niitä palloja, niitä oli siis ihan mielettömän paljon, koko taivas täynnä, 9 aikaan aamulla. Ei niitä kaikkia ees nähny samaan aikaan kun osa nous jo 7 aikaan tjtn.
Noh, minä ja maggie käveltiin, katseltiin ja hämmästeltiin niitä palloja, kun yhtäkkiä bongasin keltaisen pallon, jota juuri täytettiin, pallo oli siis vielä maassa, ja siinä pallossa oli teksti "Hämeen Sanomat". No flippasin ihan välittömästi ja sanoin maggielle et nyt JUOSTAAN, matkaa oli muutama sata metriä, sit juostiin siel ja hypittiin pallojen narujen yli ja sokkeloitiin siel, päästiin kun päästiinkin paikalle aika nopeasti.
Kyllä vaan, pallon siis omisti suomalainen perhe, joilla oikeastaan on ihan kuumailmapallo-yrityskin suomessa. Juttelin niiden kaa ja siihen tuli toinen perhe, jonka äiti oli suomalainen, isä jenkki ja niiden 5v kaisa puhui molempia sujuvasti. (: Ja tää äiti oli Jyväskylästä ja kun se oli nuori, UWP oli menny esiintymään sinne ja se oli melkein hakenut!
Vitsi se oli hassua, ja oli tositosi hassua ja hankalaakin puhua suomea, ku rinan ja lindan kanssa puhutaan sellasta englantisuomea.
Ja erilaisia palloja oli siis ihan mielettömästi, kaiken maailman eläimiä, hedelmiä, ihan hulluna kaikkia kuvioita ja muotoja, ja voi hulluus miten valtavia osa niistä oli! Allaolevasta voi ehkä vähän verrata, kun toi alareunan pallo on siis sellanen normaalikoko (:
Nyt siis Colorado Springsissä. Tää on eka viikko kun mulla on 3 huonekaveria, kämppistä. Siiiistiiii!! Nyt on siis Mandy North Carolinasta, Franziska Sveitsistä ja Ilka Saksasta.Tää paikka on siis "military post", joka on hankala suomentaa. Sen voi sanoa myös military base, mut nää täällä haluaa käyttää sanaa post. No siis tällainen armeijan paikka, ikäänkun pieni kaupunki kaupungis sisällä. Siellä asuu suurin osa sotilaista perheineen. Monesta perheestä joku on siis nyt Irakissa.
Meijän, up with people - ihmisten, isäntäperheet on kaikki siis ton postin ulkopuolella, ei sinne saanu mennä asumaan. Mut meijän koko viikon toiminta on tapahtunut ton Postin / Basen sisällä.
Sinne on siis turvamiehet joka paikassa, ettei sinne tosiaan pääse kun vaan luvan kanssa, vähän kun Santahamina. Suurin osa meijän isäntäperheistä on jollain lailla armeijaihmisiä, meijän hostiskä on Vietnamin sodan veteraani.
CI-päivät vietettiin päiväkodeissa ja ala-asteilla, tai jo lapset yli 4v, jotka jenkeissä käy jo koulua. 4-vuotiaista 6-luokkalaisiin. Tehtiin meijän kouluprojektia "Stand for Peace", jota täällä jenkkilässä tehdään paljon. Kaikki noi lapset on siis "armeijalapsia", joka teki tän viikon Stand for Peace - kokemuksesta aika erilaisen.
3 - 6 - luokkalaisten kanssa me tehdään sellaset "personal flagit", ne piirtää ihan mitä haluaa, joka on heille tärkeää, iso osa niiden elämää ja joka edistää rauhaa tms. Sitten me teipataan kaikkien liput yhteen ja se sitten kuvastaa niiden luokkaa. No tällä viikolla yks luokka jossa oltiin, ne piirsi perheitään, aseita ja muuta...
Kaikki halukkaat saa tilaisuuden jakaa jotain lipustaan, no miltei kaikki sit sanoi et heidän toinen vanhemmista on Irakissa ja niillä on ikävä niitä ja siks ne piirs niiden kuvan. Ne lapset tuntui olevan jo hyväksynyt asian, mutta meille, no mulle ainakin, oli vähän hankalaa olla ihan neutraalisti kun ne kertoo kaikkia kamalia asioita. Mut enhän mä niitä voi alkaa kauhistelee niille kun ei nekään tee niin. Ohhoh.
Hullua oli myös että tällä viikolla oli "mid-semester-checking", tää meijän juttu on todellakin virallisesti puolivälissä. en voi uskoa sitä! siitä sitten puhuttiin ja keskusteltiin ja kirjoiteltiin ja leikittiin.
Meillä oli myös paneelikeskustelu armeijaihmisten kanssa. Ja mentiin Castin kanssa keilaamaan, se oli ihan järjettömän hauskaa!
RL-päivänä mentiin "Garden of Gods"-paikkaan ja sit Olympic training centreen!!!
Garden of Gods oli iiso alue keskellä vuoria, ihan vihreetä ja bussilla ajeltiin siellä ja pysähdeltiin ottamaan kuvia, oli sellanen ihan syksyinen ilma, ei kylmä, ei tuulta, mut auringospaistetta ja sellanen... alkusyksy. (:
Se oli tosi kaunis. Ja meil oli opas joka kerto hauskoja tarinoita niistä vuorista ja muusta.
Olympic training Centre oli myös villi, se on siis se paikka jossa nää olympiaurheilijat oikeestikin treenaa. Niil on ympäri jenkkejä muutama tollanen paikka, yleisurheilulle californiassa ku siel on aina hyvä sää, talvilajeille on erikseen, ym.
No hauskinta tuol paikas oli varmaankin se, kun ympäri sitä aluetta oli sellasia ihmisen kokoisia puisia "hahmoja", joista jokainen siis pelas jotain urheilulajia. Ja me Erikon kaa juostiin ihan hulluna pitkin sitä paikkaa ja mentiin niiden hahmojen eteen ja joku otti kuvan, se oli niiin hauskaa :D Eriko on japanista ja mulla on tässä japanin aakkosten opettelu käynnissä, japanin kirjtotaminen on kunnon bongolottoa.
Pari coolia faktaa.
Tiesitkö, että...
* ammunnassa ne ampujat ajoittaa ne laukaukset niiden hengityksen ja sydämenlyöntien mukaisesti, niiden väliin, jotta ne saa tarkimpia mahdollisia laukauksia.
*uinnissa, jos sä uit vaikka 10 sekuntia 100 metriä ja sun pitää uida se 8 sekuntiin et oisit maailman paras, niin niillä on tuolla systeemi, johon säädetään sellanen virtaus, joka vie sut sen matkan 8 sekunnissa, jotta saat kokeilla, miltä se oikeasti tuntuu.
Eilen oli show, mun 2. host perhe Denveristä tuli kattomaan meitä sinne!!!! Oli tosi kivaa nähdä ne!! No eilen aamulla jo oli kurkku kipee ja otinkin harkat vähän iisimmin, no mut eipä auttanu, oon vieläkin kipee, tänä aamuna oli kuumettakin, ei ollu mittaria mutta voin kyllä kokemuksesta sanoa että sitä oli kyllä yli 38.
Diagnosoin nieulutulehduksen, ei kivaa. Nyt vana toivon että se olis virusperäinen nii ei tarvis antibiootteja. Kuumeen oon saanu jo laskemaan Panadolilla ja nukkumalla. No jos tää ei tästä helpota nii tiistaina varmaankin sitten lääkäriin.
Menihän tää vapaapäivä tälleenkin kotona hengaillessa.
Tonne ylös vuorille satoi aamulla lunta (: Noi muut kävi kävelee siellä, sillä aikaa mä bongasin meijän pihasta LAAMAN. joo, sen eläimen, oikeesti. :D
Huomenna sitten olympia treenauskaupungista varsinaiseen olympia-kaupunkiin, Salf Lake Cityyn!!
Adios!
